Välineinä WhatsApp, Instagram, Snapchat tai Facebook, sisältönä herjaava
viesti, kuva tai video. Kiusaamisesta kärsivät etenkin lapset ja nuoret.
Jos häirintä ei omin avuin lopu, apua voi pyytää nettipoliisilta.
Meneillään oleva Euroopan kyberturvallisuuskuukausi nostaa esiin
alaikäisiin kohdistuvan nettikiusaamisen.

Halu kuulua joukkoon vie someen. Siitä on kasvanut yhdenlainen normi,
josta poikkeaminen voi johtaa kiusaamiseen. Ikävä kyllä kiusaaminen jää
usein piiloon etenkin koulumaailmassa.

Koulussa nähdään sovellusten molemmat puolet

Ikävimmillään esimerkiksi WhatsApp-ryhmissä kirjoitellaan toisista
törkeitä ja loukkaavia viestejä, tiputetaan pois porukasta tai
perustetaan uusi salaryhmä, jossa keskitytään solvaamaan luokkakaveria.

Parhaimmillaan koululuokan omassa WA-ryhmässä voidaan luoda
yhteisöllisyyttä ja nostaa luokkahenkeä, tavoittaa kaikki jäsenet
nopeasti ja muistuttaa esimerkiksi läksyistä tai kokeista.

Koulussa oppilaiden käyttämien some-sovellusten hyvät ja huonot puolet
jäävät usein näkymättömiksi, jos niistä ei kerrota opettajalle.

Some-ohjeistus on aikuisen vastuulla

Sosiaaliseen mediaan tarvitaan aikuisia, joiden läsnäolo
rauhoittaa menoa ja tuo turvaa. Ruutuajan rajoittaminen ja sovelluksille
asetettujen ikärajojen noudattaminen ovat keinoja, joilla aikuiset
voivat suojella alaikäisiä sopimattomalta käytökseltä ja sisällöltä.

Etenkin kasvattajien olisi päivitettävä some-tietonsa ja -taitonsa
ajanmukaisiksi, tuntea sovellukset, joita heidän lapsensa käyttävät ja
miettiä etukäteen, mitä riskejä niihin voi liittyä.

Jos omat keinot ei riitä, nettipoliisi auttaa

Lapset ja nuoret ovat löytäneet nettipoliisin
etenkin Instagramin välityksellä.
Tiedon herjaavasta tai yksityisyyden suojaa loukkaavasta somesisällöstä
voi saattaa nettipoliisin tietoon vain tägäämällä poliisin kyseessä
olevaan julkaisuun tai ottamalla yhteyttä yksityisviestillä.

Monet Instagram-kiusaamistapaukset on saatu loppumaan hetkessä, jos
poliisi on vain kommentoinut julkaisua. Nettipoliisi toimii myös
esimerkiksi Facebookissa ja Twitterissä.

Saanko luvan, sopiiko sinulle?

Nettikiusaamisen yhteydessä puhutaan usein toisen yksityisyyttä ja
kunniaa loukkaavien viestien julkaisusta sekä levittämisestä.

Jos haluat julkaista kuvan tai kommentin muista kuin itsestäsi, kysy
lupa. Näin vältyt ainakin turhalta mielipahalta ja väärinymmärryksiltä.

Julkista tietoa saa jakaa, mutta luottamuksellista ei. Jos viestisi
sisältää arkaluonteisia henkilötietoja, yksityisyyden suojaa loukkaavia
tietoja tai asioita, jotka liittyvät vaitiolovelvollisuuteen, edes
viestinnän osapuolena et saa jakaa tietoja ulkopuolisille.

Muistathan käsitellä huolellisesti muun muassa yksityiselämään liittyvää
arkaluontoista tietoa ja sopimukseen perustuva salassa pidettävä tietoa.

Kerro kiusaamisesta

Nettikiusaaminen jää liian usein piiloon. Toimi näin, jotta kiusaaminen
loppuisi.

* Kerro kiusaamisesta läheiselle tai ilmoita palvelun ylläpidolle tai
nettipoliisille.
* Älä lähde mukaan toista ilkkuvan kuvan tykkäämisiin tai
emoji-kommentointiin, sillä sekin on kiusaamista.
* Älä myöskään jaa provosointitarkoituksessa luotuja sivuja tai muita
julkaisuja, joissa ivataan tai pilaillaan toisen kustannuksella.