Muutama päivä sitten maailmalla otettiin ilolla vastaan uutinen, että
TeslaCrypt-kiristyshaittaohjelman takana olevat verkkorikolliset olivat
lopettaneet kyseisen haittaohjelman toiminnan ja julkaisseet
yleisavaimen, jolla salakirjoitetut tiedostot on mahdollista palauttaa.

TeslaCryptin poistuminen kuvasta ei kuitenkaan poista
kiristyshaittaohjelmien muodostamaa uhkaa. Myös Suomessa havaitaan
tälläkin hetkellä useita eri kiristyshaittaohjelmatartuntoja, ja
tiedossa on myös vielä pinnan alla olevia nousevia uhkia uusien
kiristyshaittaohjelmien muodossa. Tietoturvaohjelmiston käytöllä,
ajantasaisilla ohjelmistopäivityksillä, sähköpostisuodatuksilla sekä
varmuuskopioiden ottamisella voidaan merkittävästi vähentää
kiristyshaittaohjelmien muodostamaa riskiä niin yksittäisille
käyttäjille kuin isommillekin organisaatioille.

TeslaCrypt-kampanja on ajettu alas, tiedostojen palautus onnistuu
purkutyökalulla

TeslaCrypt-kiristyshaittaohjelman takana olevat verkkorikolliset
julkaisivat 18.5.2016 verkkosivuillaan viestin, jonka mukaan kyseinen
projekti on lopetettu
.
Tämän yhteydessä kyseinen toimija julkaisi myös salausavaimen, jonka
avulla on mahdollista purkaa salakirjoitetut tiedostot selkokieliseen
muotoon. Nopeasti tämän jälkeen julkaistiinkin useita purkutyökaluja
tiedoston palauttamisen helpottamiseksi. Yksi tällainen on TeslaDecoder
,
joka osaa purkaa TeslaCrypt 3.x ja 4.x versioiden salakirjoittamat
tiedostot.

Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus havaintojen mukaan kyseistä
haittaohjelmaa levitettiin aktiivisesti myös suomalaisille internet
käyttäjille etupäässä haittaohjelmien automaattisten
levitysjärjestelmien, kuten Angler exploit kit:in välityksellä.

Purkutyökaluja saatavilla jo useisiin kiristyshaittaohjelmiin

Monien kiristyshaittaohjelmien käyttämät salakirjoitusmenetelmät on
toteutettu heikosti, jolloin niihin on ollut mahdollista kehittää
salakirjoituksen purkava työkalu. The Windows Club -verkkosivulla on
julkaistu lista eri kiristyshaittaohjelmista, joilla on saatavilla
purkutyökalu
. Tällä
hetkellä näitä ovat ainakin seuraavat kiristyshaittaohjelmat:

* AutoLocky
* HydraCrypt
* UmbreCrypt
* CryptoLocker
* Petya
* Nemucod
* DMALocker2
* HydraCrypt
* DMALocker (3.0)
* CrypBoss
* Gomasom
* LeChiffre
* KeyBTC
* Radamant
* CryptInfinite
* PClock
* CryptoDefense
* Harasom
* TeslaCrypt
* CryptXXX
* Rector
* Rakhni
* Scatter
* Xorist
* CoinVault
* Bitcryptor

Locky-kiristyshaittaohjelma edelleen suomalaisten riesana

Vaikka TeslaCrypt onkin nyt väistynyt ongelma, useat muut
kiristyshaittaohjelmat aiheuttavat yhä merkittäviä ongelmia ympäri
maailmaa. Yksi tällainen on Locky, jota on levitetty erityisesti
sähköpostin liitetiedoston välityksellä. Kyseinen ZIP-pakattu
liitetiedosto sisältää JavaScript-tiedoston. Mikäli vastaanottaja
suorittaa kyseisen JavaScript-tiedoston, lataa se Locky-haittaohjelman
koneelle ja suorittaa sen.

Locky-kiristyshaittaohjelmalle ei ole tällä hetkellä olemassa toimivaa
purkutyökalua. Näin ollen kyseista haittaohjelmaa vastaan voi suojautua
vain ennakoivin toimenpitein, joita on lueteltu artikkelin lopussa.

Pinnan alla vaanii jatkuvasti uusia tulokkaita

Pinnalla olevien uhkien lisäksi tietoturvaammattilaiset seuraavat
aktiivisesti potentiaalisia tulevia uhkia. Muun muassa Dma Locker 4.0 ja
BadBlock -kirityshaittaohjelmat voivat muodostua merkittäväksi uhkaksi
lähitulevaisuudessa.

Dma Locker 4.0 on kyseisen kiristyshaittaohjelman uusin versio, mikä
havaittiin ensimmäisen kerran 19.5.2016
.
Toisin kuin sen edeltäjät, se hyödyntää vahvaa satunnaista AES-256
salausavainta, eikä sille ainakaan toistaiseksi ole olemassa
purkutyökalua. DMA Lockeria tiedetään olevan jaettu haittaohjelmien
automaattisten levitysjärjestelmien kautta, mikä voi tarkoittaa todella
suurta potentiaalisten uhrien määrää.

Toinen tuore kiristyshaittaohjelma on BadBlock
.
Kyseinen haittaohjelma hyödyntää myös vahvaa salakirjoitustekniikkaa,
eikä artikkelin kirjoitushetkellä siihen ole saatavilla purkutyökalua.
*Kyberturvallisuuskeskuksen havaintojen mukaan kyseistä
kiristyshaittaohjelmaa on havaittu myös Suomessa. *BadBlock leviää
erityisesti haitallisten sähköpostiliitteiden välityksellä. Onnistuneen
tarttumisen ja tiedostojen salakirjoituksen jälkeen ohjelma vaatii 2
bitcoinin lunnaita, eli noin 800 euroa.

/Kuva: BadBlock-kirityshaittaohjelman lunnasvaatimus/

/
/

Ennakoivat toimenpiteet avainasemassa kiristyshaittaohjelmilta
suojautumiseksi

Tietoturvaohjelmiston käytöllä, ajantasaisilla ohjelmistopäivityksillä,
sähköpostisuodatuksilla sekä varmuuskopioiden ottamisella voidaan
merkittävästi vähentää kiristyshaittaohjelmien muodostamaa riskiä niin
yksittäisille käyttäjille kuin isommillekin organisaatioille.

*Tietoturvaohjelmisto Windowsin tietoturvan selkärankana!*

Kiristyshaittaohjelmilta, kuin myös muilta haittaohjelmilta
suojautumisessa yhtenä keskeisenä tekijänä on Windows-tietokoneella
ajantasalla oleva oleva ja oikein konfiguroitu tietoturvaohjelmisto.
Lähtökohtaisesti tietoturvaohjelmistot lataavat päivitykset sekä
haittaohjelmien tunnistetiedot automaattisesti internetin yli. Mikäli
käytössä on tietokone joka ei ole kytketty internettiin, tulee
päivitykset siirtää koneelle esimerkiksi fyysistä mediaa käyttäen.
Tietoturvaohjelmiston kehittyneemmät toiminnallisuudet, kuten
heuristinen skannaus on myös aina syytä kytkeä päälle. Tällöin
haittaohjelmia pyritään tunnistamaan työasemassa ei vain niin sanottujen
tunnettujen sormenjälkien avulla, vaan myös niiden toimintaperiaatetta
seuraamalla.

*Päivitä, päivitä, päivitä!*

Toinen tärkeä tekijä suojautumisessa on ohjelmistopäivitykset, niin
käyttäjärjestelmän kuin ohjelmistojenkin osalta.
Windows-käyttäjärjestelmän sekä ohjelmistojen automaattisia päivityksiä
kannattaa hyödyntää aina kun mahdollista. Mikäli ohjelmisto ei tarjoa
automaattista päivitystä, on siitä huolehdittava manuaalisesti.
Haittaohjelmat hyödyntävät usein ohjelmistohaavoittuvuuksia eräänlaisena
ikkunoina päästäkseen pureutumaan syvemmälle kohteena olevaan
käyttöjärjestelmään. Ohjelmistojen valmistajien intresseissä on korjata
tunnistetut ohjelmistohaavoiuttuvuudet tuotteistaan, ja tämän myötä
sulkea ne ikkunat, joita haittaohjelman tarttuminen vaatii.

*Sähköposti – uhka ja mahdollisuus!*

Sähköpostin liitetiedostot ovat tyypillinen tapa levittää
kiristyshaittaohjelmia. Tällaisiin tapauksiin auttaa yleinen varovaisuus
sähköpostin käytössä. Epäilyttävistä lähteistä tuleviin
englanninkielisten viestien liitetiedostoihin tuleekin suhtautua
varauksella. Sähköpostijärjestelmien ylläpitäjät voivat tarjota
automaattista suojata loppukäyttäjille estämällä ZIP-tiedoston sisällä
olevien JavaScript-tiedostojen (.js) välittämisen.

*Varmuuskopiot – puolustuksen viimeinen saareke!*

Kun hyvästä valmistautumisesta huolimatta pahin koittaa, ja
kiristyshaittaohjelma kaappaa tiedostosi, nousee varmuuskopioiden
merkitys kultaakin arvokkaamaksi. Kun ajantasaiset varmuuskopiot on
olemassa, ei lunnaiden maksua tarvitse edes harkita. Sitä paitsi,
verkkorikolliset eivät luonnollisesti anna toiminnalleen mitään takuuta,
ja tiedossamme onkin useita tapauksia missä lunnaiden maksamisesta
huolimatta tiedostojen palautus jäi vain haaveeksi
.
Varmuuskopiden tarjoama suoja ei rajoitu vain kiristyshaittaohjelmiin.
Tietoa voidaan menettää mitä erikoisimmilla tavoilla; tulipalo, varkaus,
vahinko, laiterikko jne. Varmuuskopiot tarjoavat varmuutta siihen, että
tietoa ei häviä ja toiminta voi jatkua, vaikka käyttäjä kohtaisikin
jonkun näistä edellämainituista ilmiöistä.

*3-2-1 – varmuuskopioinnin kultainen sääntö!*

Varmuuskopoinnoin kultainen 3-2-1 sääntö on seuraava: kolme kopiota
kaikesta sinulle tärkeästä tiedosta, kaksi eri fyysistä formaattia ja
yksi fyysisesti eri paikassa oleva varmuuskopio. Tämä sääntö ei
tietenkään sellaisenaan sovellu kaikille käyttäjille, mutta sääntöä on
hyvä käyttää tukena kun miettii minkä arvoista tietoni on ja kuinka
hyvin sitä pitäisi suojata. Esimerkiksi yritysmaailmassa voi monesti
olla järkevää noudattaa säännön kaikkia osa-alueita, kun taas
kotikäyttäjälle voi riittää, että tiedostot sijaitsevat esimerkiksi
älylaitteessa, josta ne synkronoidaan pilvipalveluun ja käyttäjän
kotitietokoneelle. Mikäli pilvipalveluita ei haluta käyttää, tarjoaa
siirrettävät USB-massamuistit halvan ja yksinkertaisen tavan ottaa
tärkeästä tiedosta varmuuskopiot.